Siirry sisältöön
Kauppa

Näin hyötysuhde mitataan

SPEEDHUBin hyötysuhde on koottu artikkeliin Hyötysuhde. Tämä artikkeli kertoo, miksi eri mittaukset antavat samalle voimansiirrolle eri lukuja – ja miten Rohloff mittasi.

Pyöräilijä polkee lähes tasaisella kadenssilla, mutta vääntömomentti sykkii voimakkaasti jokaisen kammen kierroksen aikana: mittauksissa kadenssi vaihteli noin 5 %, mutta vääntömomentti yli 90 %. Jokainen kuormaa kantava osa – ketju, eturatas, laakerit, hammaspyörät – kuormittuu ja vapautuu kahdesti kierroksen aikana.

Vääntömomentti yhden kammen kierroksen aikana: kaksi huippua noin 90° ja 270° kohdalla

Teho ja kadenssi 100 W, 75 rpm 300 W, 75 rpm 575 W, 50 rpm
Huippumomentti 21,6 Nm 68 Nm 200 Nm
Vähimmäismomentti 3,8 Nm 8 Nm 20 Nm

Testipenkkejä pyörittää sähkömoottori tasaisella vääntömomentilla. Kysymys kuuluu siis, mikä tasainen teho vastaa todellista, sykkivää kuormaa. Rohloffin ketjun ja eturattaan kulumistestipenkki antoi vastauksen: osat, joilla ajettiin keskimäärin 150 W:n teholla momentin sykkiessä 5 ja 30 Nm:n välillä, kuluivat vain yhtä paljon kuin testiosat, joita ajettiin tasaisella 30 Nm:n momentilla. Koska kuluminen ja kitkahäviöt johtuvat samoista tekijöistä, testipenkin on toimittava vääntömomentin huippuarvolla, ei sen keskiarvolla – yksinkertaistettuna 80 W:n ajo toistetaan samalla kadenssilla noin 160 W:n teholla testipenkissä.

  • Kuormasta riippuva häviö: kuormitettuna liikkuvien osien kitka – ketjun lenkit, hammaspyörät, laakerit. Se kasvaa suhteessa siirrettyyn tehoon.
  • Kuormasta riippumaton häviö: tiivisteet, liukupinnat, sekoittuva voiteluaine. Se ei riipu käyttövoimasta, vaan ainoastaan nopeudesta, lämpötilasta ja voiteluaineen viskositeetista.

Kaksi kuviteltua voimansiirtoa, kummankin hyötysuhde 91 % 50 W:n teholla:

Syöttöteho 50 W 100 W 200 W 300 W 400 W 500 W
Järjestelmä A: 7 % + 1 W 91,0 % 92,0 % 92,5 % 92,7 % 92,75 % 92,8 %
Järjestelmä B: 3 % + 3 W 91,0 % 94,0 % 95,5 % 96,0 % 96,3 % 96,4 %

Pienillä tehoilla kuormasta riippumaton häviö hallitsee, suuremmilla kuormasta riippuva. Käyrät C ja D ovat samat voimansiirrot, kun tiivistehäviö nousee lämmön tai voitelukalvon muutoksen vuoksi 1 W:sta 2 W:iin (A → C) tai laskee 3 W:sta 2 W:iin (B → D):

Järjestelmien A, B, C ja D hyötysuhde syöttötehon funktiona

Alle 200 W:n tehoilla jo ±1 W:n vaihtelu siirtää tulosta usealla prosentilla – ja sitä voi tapahtua yhden mittauksen aikana, koska kitkalämpö itsessään muuttaa olosuhteita. Siksi alle 200 W:n tehoilla hyötysuhdeluku pätee vain monen toistetun ajon perusteella ja aina vaihteluvälinä ylä- ja alarajoineen. Yli 200 W:n tehoilla vaihtelu muuttuu merkityksettömäksi.

Tavoite ei ole paras mekaaninen luku, vaan se, kuinka suuri osa käyttämästäsi energiasta muuttuu eteenpäin vieväksi liikkeeksi. Lihasten hyötysuhde yltää noin 25 %:iin oikealla voimalla ja liikenopeudella, mutta sopimattomalla vaihteella se on helposti 10 prosenttiyksikköä huonompi – paljon enemmän kuin vaihdejärjestelmien välinen ero.

Hyötysuhde Pyöräilijä A Pyöräilijä B
Lihasten hyötysuhde 24 % 22 %
Voimansiirron hyötysuhde 93 % 97 %
Kokonaishyötysuhde 22 % 21 %

Oikealla vaihteella ajava pyöräilijä A on huonommalla voimansiirrolla tehokkaampi kuin väärällä vaihteella ajava pyöräilijä B. Urheilulääketieteen mukaan vierekkäisten vaihteiden välisen portaan pitää olla alle 15 %, jotta se sopii sekä ylös- että alaspäin vaihdettaessa – siksi välitysalue ja vaihteiden määrä kuuluvat aina hyötysuhteen rinnalle. Katso Välityssuhteiden vertailu.

Mitattiin koko voimansiirto – keskiö, ketju, eturattaat, napa tai vaihteisto – simuloiden urheilullista pyöräilijää noin 160 W:n teholla ja 50 Nm:n momenttihuipuilla (285 N polkimella):

Parametri Arvo
Kadenssi 60 rpm
Jarrutusteho (tasainen) 314 W
Käyttömomentti 50 Nm

Vertailuun ajettiin 24-vaihteinen takavaihtaja (46-, 36- ja 26-hampaiset eturattaat, 11–28-kasetti) ja SPEEDHUB (46/16), kumpikin noin 100 km sisäänajettuna. Ajot toistettiin useaan kertaan; toleranssi on ±0,5 %.

  • Takavaihtaja: mitattiin puhtaana ja hyvin voideltuna, sitten likaisella ketjulla ja noin 1 000 km ajetuilla rattailla – käytetyillä osilla hyötysuhde oli keskimäärin 1 % pienempi.
  • SPEEDHUB: mitattiin myös 1 000 km ajetulla ketjulla ja takarattaalla – ei mitattavaa eroa.

SPEEDHUBin hyötysuhde seuraa tarkasti sitä, kuinka moni planeettaporras kantaa kuormaa kullakin vaihteella:

Vaihde 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
Kuormitetut portaat 2 2 3 1 3 2 2 1 1 2 0 2 1 1

Paras on vaihde 11 – suora vaihde, jossa mikään porras ei tee työtä. Vaihteet 1–7 noudattavat samaa kuviota kuin vaihteet 8–14, vain noin 2 % alempana, koska kolmas porras alentaa niillä myös. Mikä porras toimii millä vaihteella: 14 vaihdetta sisältäpäin.

  • Tasaisen momentin mittauksella alle 200 W:n tehoilla on käytännössä vähän merkitystä – urheilullisessa tahdissa pyöräilijä tuottaa reilusti yli 100 W.
  • Vertaa hyötysuhdetta aina toleranssivälinsä kanssa ja yhdessä välitysalueen ja vaihteiden määrän kanssa.
  • Lika, voitelu ja kuluminen vaikuttavat eniten avoimiin voimansiirtoihin – suljettuun SPEEDHUBiin tuskin lainkaan.